Psykologin tapaaminen

Kuntoutuksen psykologin osuus alkaa arvioimalla mikä sitoo asiakkaan resursseja ja mikä vapauttaisi voimavaroja kuntoutukseen. Arvioidaan mikä työskentely on mahdollista psykologisin tai psykofyysisin keinoin.

Asiakasta autetaan jäsentämään tilannettaan kuntoutujana ja tuetaan häntä ilmaisemaan myös tiedostamattomia tai raskaina koettuja asioita. Psykososiaalisen tilanteen arvio on osa tätä arviointiprosessia. Siinä selvitetään missä määrin löytyy ratkaisuja ja selviytymiskeinoja tilanteen umpikujaan, elämänmuutoksiin sopeutumiseen, taloudellisiin vaikeuksiin tai hankalissa ihmissuhteissa selviytymiseen.

Kuntoutujan suhtautuminen vaivaansa/kipuunsa ja kyky rauhoittua ovat psykologin arviossa keskeisiä. Kehon ja mielen psykofyysisen rauhoittumisjärjestelmän tunteminen voi auttaa kehoa paranemaan ja kuntoutumaan. Rauhoittumisen tarve korostuu pitkittyneen kivun aiheuttamassa stressissä. Persoonallisuuden piirteiden ja elämäntilanteen sekä ajatusten ja muistikuvien huomioiminen ovat rauhoittumisen harjoittelussa tärkeitä.

Psyykkisen työ- ja toimintakyvyn arviointi sekä oppimisen ja menestymisen tekijät ovat usein keskeisiä kuntoutujan tilanteen arvioissa. Työhyvinvointi, työtyytyväisyys, työilmapiiri ja työnkuva ovat joskus keskustelussa tärkeimpiä teemoja. Aiemman ammatin estyessä ammatillisten kiinnostusten arvioinnissa voidaan tukea luoden näin pohjaa ammatinvalinnan prosessille.

Elämäntapa ja elämisen mielekkyyden asiat ovat hyvinvoinnin ja voimaantumisen tekijöinä tärkeitä kuntoutujan tilannearviossa. Kuntoutujan liikunnan määrä ja mahdollisuudet hyvään vapaa-aikaan omassa elämäntilanteessa ovat osa arvioita.

Kuntoutuksen aikana psykologi ja asiakas voivat yhteistyönä tutkia asiakkaan kokemusten merkityssiltoja etsien toimivampia tai terveyttä suojaavampia toimintamalleja. Joskus psykologi voi olla havainnoitsijan roolissa ja toisinaan on tärkeää, että kuntoutuja voi samalla tuntea ja kokea valppaan ja lämpimän yhteistyösuhteen kannattelevuuden. Luottamuksen rakentuminen kestää joskus kauan. Näin on asiakkailla, joiden itsehavainnointikyky on vaillinainen. Vaikeus tunnistaa ja säädellä omia tunteita tai hakea itselle mitä tarvitsee korostuvat usein kriisitilanteissa. Sopeutumisen kriiseissä on korostuneesti itseä mitätöivää ajattelutyyliä ja itsekontrollin puutetta.